Taksi ajjaa tuhatta ja sattaa.

Lentomatka Helsinki-NY meni perinteisen tuskaisesti, kuten pitkät lennot. Lento oli ajallaan. Oli tosin yllätyskin: Sundsvallin kohdalla noustessa kohti  lentokorkeutta olimme vajonneet perinteiseen lentoapatiaan, kun matkustamon esimies koputti olalle ja kysyi oliko tänne sampanjaa pullo ja tryffeleitä? Kyy...kyllä, joo? Vaimon mahtavat työkaverit olivat yllättäneet matkaajat ns. housut nilkoissa. Sitten nautittiin kuohuvaa Iittalan laseista ja tryffeleitä ihan kuin 1. luokassa. Mukava ylläri!

Tulo Amerikkaan oli riemuisa. Passijonoon oli tullut kolme koneellista jengiä ja tarkastajia oli vain muutama. Ja nämä ovat käyneet kuussa! Jonossa kuluikin sitten vajaa kaksi tuntia. Kohtelias rouva leimasi sitten passit ja toivotti hyvää lomaa.

Kentän taksistandiltä saimme isomman keltaisen taksin, joka ajoi ralliformulaa Manhattanille hotelliin. Matkan varrelta pongasimme US Open pelikentän. Tulimme Harlemin läpi Manhattanille ja huomion NY pukeutumiskoodin: ihan sama mitä on päällä. Taksin hinta on tippeineen 70$, JFK-Manhattan. Matka kesti tunnin.

Pikainen suihku hotellissa ja pieni kierros hotellin ympäristössä Ameriikan aikaa klo 20- vastapäätä hotellia löytyi kiva Bagel diner, jossa söimme iltasalaatit, siis klo 3 yöllä Suomen aikaa, ja odotimme joukon nuoriso-osastoa, jotka tulivat toista reittiä paikalle. Ihmeiden aika ei ollut ohi ja nuoretkin ilmestyivät paikalla.

Aikaero rassaa sen verran, että kirjoitan tätä nyt klo 4 aamulla paikallista aikaa. Huoh. Kyllä se tästä! Laitetaanpa soimaan Metallican Enter Sandman, katsotaan vielä pikku painajaiset.